Kaari Utrio
Kaari Utrio
Siirry navigaatioon Siirry hakuun| Kaari Marjatta Utrio-Linnilä | |
|---|---|
 Kaari Utrio Turun Kirjamessuilla vuonna 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. heinäkuuta 1942 Helsinki |
| Ammatti | kirjailija, taiteilijaprofessori 1995–2000 |
| Puoliso | Kai Linnilä (1974–2017) |
| Vanhemmat | Urho Untamo Utrio, Meri Marjatta Utrio |
| Aiheesta muualla | |
| www.kaariutrio.fi | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kaari Marjatta Utrio[1] (oik. Utrio-Linnilä,[2] vuosina 1965–1973 Virkajärvi;[3] s. 28. heinäkuuta 1942 Helsinki[4]) on suomalainen kirjailija ja kulttuurihistorioitsija. Hän on kirjoittanut historiallisia romaaneja ja historiaan liittyviä tietokirjoja, joissa hän kuvaa naisen asemaa yhteiskunnassa.
Utrio on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1968. Vuosina 1995–2000 hän oli taiteilijaprofessori.[5
Elämä ja ura
Utrion vanhemmat olivat kirjankustantaja ja Tammen toimitusjohtaja Untamo Utrio ja toimittaja Meri Utrio (o.s. Vitikainen).[4] Utrion kotona oli nelisentuhatta kirjaa ja kirjallisuuden merkitystä pidettiin suurena. Utrio tutustui kirjallisuuteen jo nuorena, kun hänen äitinsä luki lapsille iltasaduksi maailmankirjallisuuden klassikoita, kuten Rudyard Kiplingiä ja William Shakespearea.
Seitsenvuotiaana Utrio luki itse ensimmäisen kokonaisen kirjan, joka oli paksu Jokamiehen maailmanhistoria. Koulussa Utrio menestyi hyvin, myös ainekirjoituksissa, vaikkei hänellä ollut vielä suunnitelmia kirjailijaksi ryhtymisestä. Sen sijaan hänen toiveammattinsa oli historiantutkija. Carl Grimbergin Kansojen historia toimi hänelle tärkeänä johdantona historiaan.[6]
Utrio valmistui ylioppilaaksi vuonna 1962 Helsingin tyttölukiosta. Hän opiskeli historiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1967.[4][6] Seuraavana vuonna Utrio julkaisi ensimmäisen romaaninsa Kartanonherra ja kaunis Kirstin, jonka Tammi kustansi. Kirjan nimi oli kustantajan antama, eikä Utrio itse pitänyt siitä.[6]
Utrio on toiminut aktiivisesti monissa järjestöissä ja oli vuosina 1980–1988 Someron kunnanvaltuuston sosiaalidemokraattisen ryhmän sitoutumaton jäsen. Vuosina 1987–1991 Utrio oli Suomen Kirjailijaliiton hallituksen jäsen ja vuosina 1999–2005 Minna Canthin seuran puheenjohtaja. Hän on luennoinut kotimaassa ja ulkomailla. Utrio on ollut Väinö Tannerin Säätiön akateemikko vuodesta 2000. Vuonna 2002 hänelle myönnettiin elämäntyöstä Valtion tiedonjulkistamispalkinto.[1]
Utrio on puolustanut julkisuudessa eutanasiaa. Hänen mielestään omaehtoinen kuolema voisi ehkä olla myös ratkaisu suurten ikäluokkien vanhentumisesta seuraavaan hoitaja- ja hoitopaikkapulaan.[7]
Utrio oli vuosina 1965–1973 naimisissa kapteeni Jaakko Virkajärven kanssa[3] ja vuodesta 1974 Kai Linnilän kanssa ja jäi leskeksi 2017. Hänellä on kolme lasta.[1] Vuonna 1975 Utrio muutti Somerniemelle (vuodesta 1977 osa Someroa). Hän kokeili miehensä kanssa aluksi omavaraista maataloutta, mutta he lopettivat sen muutaman vuoden päästä. Vuonna 1982 he perustivat Amanita-tuotantoyhtiön. Siitä muodostui perheyritys, sillä siellä työskenteli myös Meri Utrio, ja myöhemmin henkilökuntaan liittyi myös poika Lauri Linnilä vaimonsa kanssa.[8]
Minäkin olen ollut kesämökillä ystävä opettajan luona. Olen jopa aloittanut Kaari Utrio tuotannon lukemisen. Tänä kesänä luin hänen kaksi ensimmäistä kirjaansa. Eutanasiaan päätyi lastemme mummi. Vakavan syövän ja epäonnistuneen leikkauksen jälkeen. Suomessa eutanasia ei ole mahdollista. Hänet vie Baseliin Sveitsiin hänen professori poikansa. Muistamme lämmöllä rakasta mummiamme. FM Ranskan ja englannin kielissä ja pitkä ura matkaoppaana Beirut Libanon, Indonesia Balilla, Romaniassa, Pariisi France ja Norjassa missä hän myös toimi Englannin ja Ranskan kielten opettajana, samoin Sunderland, England, Usa vaihto-oppilaana matkailu alkoi jo 1950-luvulla.
Comments