Kestilä

 

Kestilän vaakunaan on kuvattu hopeisina punaisella pohjalla olevat puulusikat, jotka viittaavat nimen lisäksi kestikievareihin, joissa vieraita ennen kestittiin ja majoitettiin. Pitäjän nimi on kuitenkin peräisin Kestin suvusta, joka on ollut paikkakunnalla jo ainakin 1600-luvun alusta.

Meri lainehti 7 000–8 000 vuotta sitten Kestilän kohdalla. Nykyisin yli 100 metriä merenpinnan yläpuolella olevat paikat ovat näkyvissä.^selvennä Tältä ajalta on kivikautisia löytöjä useista asuinpaikoista ympäri pitäjän. Kampakeramiikastaan tunnetut Säräisniemen asuinpaikat ovat myös lähellä.

Kestilän alueella asui aikanaan saamelaisia. Tämän jälkeen rannikon asukkaat kulkivat Siikajokea pitkin latvavesien kalaisille järville. Kestilän tienoo sai vakituisen asutuksen 1500-luvulla, kun Ruotsin kruunun asutuspolitiikka suosi pohjoisen asuttamista ja samalla maan valtaamista venäläisiltä. Suurin osa varhaisista tulijoista oli Savosta.

Vuoden 1580 tienoilla Kestilässä oli puolenkymmentä taloa, jotka kuitenkin tuhottiin pitkässä vihassa. Isostavihasta ja muista vastoinkäymisistä huolimatta 1700-luku oli voimakasta väestönkasvun aikaa. Niinpä 1800-luvulle tultaessa väki oli kolminkertaistunut Siikajokilaakson seurakunnissa, eli väestönkasvu oli selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Uuden vuosisadan alkupuolella väestönkasvu hidastui, mutta elpyi uudelleen vuosisadan puolivälissä. Tilapäistä takaiskua merkitsivät 1860-luvun nälkävuodet. Uuteen kunnallishallintoon siirryttiin Siikajokilaaksossa vuonna 1867, Kestilässä ensimmäisenä. 1900-luvulle tultaessa väkeä oli jo 2 000 henkeä.

Enimmillään asukasluku oli 1950-luvulla, jolloin Kestilässä asui lähes 4 000 henkeä. Ruotsiin muutto 1960–70-luvuilla oli voimakkain suonenisku väestönkehitykselle. Muun maaseudun tapaan väkeä on sen jälkeenkin muuttanut leivän perässä Etelä-Suomeen ja Pohjois-Suomen kaupunkeihin.

Vanhastaan Kestilässä oli kaksi maakirjakylää: Kestilä ja Mulkua. Edelliseen luettiin nykyisistä kylistä kirkonkylän lisäksi Leiviskänranta, Mäläskä, Pihkalanranta ja Väyrylänsaari sekä osa Hyvölänrantaa. Osa viimeksi mainitusta sekä Järvikylä luettiin kuuluviksi Tavastkenkään, joka oli ennen Piippolaan, sittemmin Pyhäntään kuuluva kylä. 

 

Kestilään esi-isäni äitini äidin puolelta tuli Vieremältä 1600-luvulla.