Zachris Topelus (1818 - 1898)
Tuula Pere
Siirry navigaatioon Siirry hakuun| Tuula Pere | |
|---|---|
 OTT, kirjailija Tuula Pere |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. kesäkuuta 1958 Varkaus |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | oikeustieteen tohtori, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | Suomi, englanti, ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
| tuulapere.com | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Tuula Pere (s. 1958 Varkaus) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja kirjailija. Pere on julkaissut teoksensa omakustanteina. Hän on tehnyt työtä omakustanteiden arvon nostamiseksi vuodesta 2010 saakka. Hänen yhdessä Pekka Pereen kanssa perustamansa kustantamo Wickwick julkaisee Tuula Pereen kirjoittamia kuvakirjoja. Kustantamo on tähdännyt alusta asti myös kansainvälisille markkinoille.
Ura lastenkirjailijana
Tuula Pere julkaisi ensimmäisen lastenkirjansa vuonna 2010. Kaikkiaan hän on kirjoittanut yli kolmekymmentä lastenkirjaa. Pereen perinteisen tarinankerrontatavan on sanottu vetoavan lapsiin. "Hän herättää eri satujensa kautta lukijan pohtimaan yhteiskunnallisia epäkohtia, sotaa, eriarvoisuutta ja köyhyyttä, ja kannustaa auttamaan", luonnehtii Aamulehden kulttuuritoimittaja Marjaana Roponen.[2]
Lastenkirjallisuuteen erikoistunut tutkija, kriitikko, tietokirjailija ja kouluttaja Päivi Heikkilä-Halttunen toteaa Lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkinnolla palkitsemassa kirjallisuusblogissaan[8] Tuula Pereen teoksista Laakson kehtolaulu ja Muurien välissä, että ne "ovat vahvan allegorisia tarinoita, jotka eivät alleviivaa sanomaansa" ja "sopivat mainiosti eri ikäisten lasten kanssa yhdessä luettaviksi".[9] Heikkilä-Halttunen on sisällyttänyt Pereen lastenkirjan myös Opetushallituksen sivuilla uuden kiinnostavan lastenkirjallisuuden valikoimaan.[10]
Lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja lukutaitoa edistävän IBBY Finland -järjestön arviossa Tuula Pereen Helmi-sarjasta Teresia Volotinen toteaa että "Helmistä kertova kolmiosainen kuvakirjasarja on tervetullut kokonaisuus edistämään yhdenvertaisuutta ja käsittelemään syvällisesti sekä kehitysvammaisuutta että lapsen kuolemaa".[11] Toisessa arviossaan hän kertoo kuinka Tuula Pere "on valinnut lastenkirjallisuuden keinokseen tehdä hyvää maailmassa" ja että "pienen WickWick-kustantamonsa kautta hän levittää kansainvälisillä markkinoilla eri kielille käännettyjä kirjojaan, joiden teemoina on auttaminen, selviytyminen, yhteistyö, sota ja rauha, valta, ympäristö, sukupolvet, eläinystävät tai vammaisuus".
Ruotsin yleisradioyhtiön Sveriges Radio AB:n haastattelussa 2018 Tuula Pere kertoi toimittaja Erpo Heinolaiselle, kuinka hän jätti työnsä raskaassa teollisuudessa ja ryhtyi lastenkirjojen tekijäksi. Vuonna 2019 Sveriges Radio AB:n haastattelussa Pere kertoi tarinoidensa kirjoittamisesta, aiheista ja siitä, miten hyvä tarina syntyy. "Kaavat on kaukana, kun inspiraatio iskee", luonnehti Pere kirjoittamistyyliään.[14]
Tuula Pereeltä on Kansalliskirjaston hakutuloksissa yli 160 kirjajulkaisua. Hänen kirjojaan on myös käännetty lukuisille eri kielille.[16][17][18] Syksyllä 2019 Muslim Council of Elders -järjestön kustannusyhtiö Al Hokama Publishing hankki maailmanlaajuiset arabian kielen käännösoikeudet Tuula Pereen sota ja rauha -teemaisiin lastenkirjoihin Laakson kehtolaulu, Muurien välissä ja Vadelmanpunainen.[19] Järjestön pääsihteeri Dr Sultan Al Remeithi kertoo uskovansa, että "suvaitsevaisuuden, rinnakkaiselon ja rauhan arvot ovat erityisen tärkeitä tavoitellessamme perimmäistä maailmanrauhan tavoitettamme ja että näiden kolmen kirjan sisällöt ilmentävät sitä täydellisesti".[20]
Pere on myös vieraillut Lasten Kirjamessuilla puhumassa aiheesta Kirjojen yhteiskunnallinen tausta[21] sekä esiintynyt Tukholman Suomi-instituutissa mm. aiheesta Tarinat, kerronta, lukemisen tärkeys ja sukupolvien välinen ketju kulttuuriperinnön välittämisessä.[22][23] Haastatteluissaan ulkomaisissa kirjallisuusaiheisissa verkkojulkaisuissa Pere korostaa suomalaisen kirjastolaitoksen suurta merkitystä omalle uralleen ja kuvaa kokemuksiaan kulttuurierojen aiheuttamista haasteista käännöstyössä.[24][25]
Tuula Pere on Topelius-seura ry:n (Topeliussällskapet rf) hallituksen puheenjohtaja[26]. Hänet on myön valittu 2019 IBBY Finland ry:n hallituksen jäseneksi.
Zacharias Topelius (1818-1898) on kiistatta Suomen historian suurimpia nimiä. Hän oli ensimmäinen joka kirjoitti koko kansalle tarkoitetun kertomuksen Suomesta, ja lastenkirjailijana hän oli uranuurtaja. Topelius kirjoitti runoja, toimitti sanomalehteä, toimi yliopiston professorina ja rehtorina. Erityisen tunnetuksi tuli romaani Välskärin kertomukset, jonka sukutarina punoutuu Ruotsin historiaan vuosisatojen ajan. Tärkeintä saattaa silti olla hänen työnsä lastenkirjailijana. Topelius sai jo varhain nimityksen ”satusetä”. Topeliuksen kerronnalle on ominaista myönteisyys, luottamuksen ja optimismin vire. Tahto hyvään elää hänen kerronnassaan ja synnyttää lukijassa myötäelämisen iloa; se saa luottamaan siihen, että oikeus tapahtuu. Topeliuksesta on kirjoitettu useitakin elämäkertoja, mutta edellisen ilmestymisestä on kulunut jo yli 70 vuotta. Tämä kirja perustuu tutkimukseen, mutta samalla se on tietenkin kirjoittajiensa oma tulkinta ja näkemys.
1) Lue runot Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu. Mistä runot kertovat?
2) Millainen tunnelma runoissa on? Miten romantiikan ajan ihanteet näkyvät runoissa?
Kuuntele runoista tehdyt laulut
Topelius kirjoitti runon Varpunen jouluaamuna
vuonna 1859. Runossa kuuluu Topeliuksen oma suru. Hänen poikansa Rafael
kuoli vain vuoden ikäisenä runon kirjoittamista edeltävänä keväänä.
Varpunen jouluaamuna
Sanat: Sakari Topelius
Sävel: Otto Kotilainen
Laulu: Jarkko Ahola
Sylvian joululaulun Topelius kirjoitti vuonna 1853. Se on yksi rakastetuimmista suomalaisista joululauluista.
Sylvian joululaulu
Sanat: Sakari Topelius
Sävel: Karl Collan
Topelius, Zachris
(1818 - 1898)
kirjailija, toimittaja, historian professori, valtioneuvos
Daniel Nyblin. SKS, arkisto. Zachris Topelius oli tavattoman monipuolinen ja erittäin tuottelias lahjakkuus, jonka pedagoginen ja moraalinen vaikutus kasvoi huomattavaksi jo varhain ja saavutti huippunsa hänen vanhuudessaan. Topeliuksen vaikutus jatkui voimakkaana erityisesti vanhan kansakoulu- ja oppikoulujärjestelmän aikana sekä kansainvälisesti tunnettujen satukokoelmien ja historiallisten romaanien, varsinkin Välskärin kertomusten, ansiosta.
Zacharias Topelius syntyi Kuddnäsin tilalla lähellä Uuttakaarlepyytä 1818 ja sai isänsä, piirilääkärin ja tunnetun kansanrunojen kerääjän Zacharias Topeliuksen nimen. Hän itse käytti useimmiten lyhennettä Z. tai nimimuotoa Zachris virallisissakin yhteyksissä; usein on myös käytetty suomalaistettua muotoa Sakari. Isä korosti poikansa huolellisessa kasvatuksessa ahkeruutta, totuudellisuutta, itsehillintää ja avuliaisuutta ja samalla reippauden ja ulkoilmaelämän merkitystä; äidin, varakkaan kauppiaantyttären Catharina Sofia Calamniuksen pedagogisia kykyjä pidettiin merkittävinä, ja jotkut sukulaiset lähettivät lapsiaan hänen kasvatettavikseen. Topelius korosti sittemmin omassa pedagogisessa ohjelmassaan näitä tavoitteita; itse hän toteutti elämässään ahkeruuden ja avuliaisuuden ihanteita mutta tuskin yhtä lailla reippauden ja ulkoilmaelämän ihanteita. Hänen luonteelleen oli tunnusomaista sekä huumorintaju ja iloisuus että myös masennuksen ja heikkouden tunnot ja tietty hempeys tai naisellisuus. Topeliuksen vilkkaaseen mielikuvitukseen ja laajaan lukeneisuuteen yhtyi jo varhain kiinnostus salaperäiseen ja mystiseen, joka vähitellen hahmottui kohtalonuskoksi ja sitten uskoksi kaitselmukseen. Se rinnastui ilmeisesti alun perin hänen yksinkertaiseen ja lämpimään kristinuskoonsa, johon vaikutti sisaren ja osin vaimonkin suuntautuminen pietismiin vuoden 1847 paikkeilla ja joka syveni perheen lasten kuolemantapausten ja muiden henkilökohtaisten vastoinkäymisten jälkeen vuoden 1860 tienoilla ja sai ilmauksensa saduissa ja varsinkin Topeliuksen laajassa virsirunoudessa.
Topeliuksen isoisä Mikael Toppelius oli kirkkomaalari, ja isän suuri kiinnostus kohdistui kansanrunouteen, joten myös nuoren Zachriksen taiteellisia taipumuksia kannustettiin ja hänen mielikuvitustaan innostettiin; hän sai oppia havaitsemista ja tottua kirjoittamaan päiväkirjaa. Perheen taloudellinen asema salli hänelle ulkonaisista huolista vapaan opiskelun, jolle kirjalliset vaikutteet olivat tunnusomaisia. Zachris Topelius lähetettiin 11-vuotiaana Oulun kouluun karaistumaan sen ajan koulukurissa ja karskissa toverielämässä ja myös oppimaan suomea. Kouluaikana hän luki tätiensä ylläpitämän lainakirjaston lähes kokonaan ja sai täten jo varhain tuntuman ajan uuteen kirjallisuudenlajiin, romaaniin, ja ajantapausten aktualisoimaan historialliseen kirjallisuuteen, joita molempia oli jo julkaistu runsaasti ruotsiksi.
Topelius oli juuri täyttänyt 13 vuotta, kun hänen isänsä kuoli; seuraavana vuonna äiti lähetti hänet Helsinkiin valmistautumaan yksityisesti ylioppilastutkintoon. Topelius asui häntä tutkintoon valmistavan nuoren dosentin J. L. Runebergin ja tämän kirjallisesti kiinnostuneen puolison Fredrika Runebergin luona Kruununhaassa. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 5.6.1833 ja kirjoittautui yliopistoon ja Pohjalaiseen osakuntaan aikomuksenaan opiskella lääkäriksi ja suorittaa ensin siihen vaadittu filosofian kandidaatintutkinto. Häntä kiinnostivat kasvitiede ja kemia, ajan romanttisen luonnontieteen merkeissä, vaikka hänen yliopistolliset opettajansa eivät siihen suuntaukseen kuuluneetkaan.
Comments